Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut
Takaisin ylös

Lähes 700 neuvontakäyntiä hajajätevesistä tehty Tuusulassa, Espoossa, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Riihimäellä

28.10.2013

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n hajajätevesineuvojat ovat tehneet tänä vuonna jo lähes 700 maksutonta kiinteistökäyntiä hankekuntien valitsemilla alueilla. Nurmijärvellä käyntejä tehtiin 127, Vantaalla 122, Espoossa 121 ja Riihimäellä 113. Tuusulassa neuvontakäynnit jatkuvat vielä marraskuun alkuun, mutta käyntejä on toteutunut jo 200. Neuvontakäynneillä on tutustuttu kiinteistön jätevesijärjestelmään, ja arvioitu täyttääkö järjestelmä jo nykyisellään hajajätevesiasetuksen (209/2011) sekä kuntien määräykset.  Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen neuvojat ovat vierailleet yhteensä lähes 1500 kiinteistöllä vuosina 2011 – 2013. 

Jätevesien käsittelyssä alueellisia eroja

Tuusulassa ja Nurmijärvellä neuvonta-alueiksi on valittu tänä vuonna alueita, joissa rakennuskanta ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä on ollut hieman vanhempaa. Näillä alueilla kahdella kolmesta kiinteistöstä on edessään saneerauksia jätevesijärjestelmään ennen asetuksen siirtymäajan loppumista maaliskuussa 2016. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän parantamisella suojellaan ennen kaikkea kiinteistön talousvesikaivoa ja lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä, esimerkiksi poistamalla vanhojen järjestelmien hajuhaitat pihoilta ja teiden varsilta.

Vapaa-ajan kiinteistöillä parannettavaa kuivakäymäläjätteiden kompostoinnissa

Riihimäellä neuvontaan valittiin järvien ranta-alueita. Myös Espoossa neuvontakäyntejä tehtiin vapaa-ajankiinteistöille tänä vuonna viime vuotta enemmän. Vapaa-ajankiinteistöillä oli usein kiinnitetty hyvin huomiota kuivakäymäläratkaisuihin, mutta käymäläjätteiden kompostoinnissa oli puutteita. Käymäläjätteitä ei pidä levittää tai haudata suoraan maahan, vaan ne on jälkikompostoitava vähintään vuoden ajan tiivispohjaisessa sateelta suojatussa astiassa. Kiinteistökäynneillä neuvojat antoivat tarvittaessa hyviä vinkkejä tai parannusehdotuksia myös kuivakäymäläratkaisuihin. Kuivakäymälän käyttömukavuutta on helppo lisätä yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten tuuletuksen parantamisella ja nesteiden erottelulla muusta massasta.

Erilaisia ratkaisuja jätevesien käsittelyyn

Hyvin harvalla kiinteistöllä on tilanne, jossa vain jokin tietty säiliö, laite tai kenttä olisi mahdollinen ratkaisu jätevesiasioiden kuntoon saattamiseksi. Vaihtoehtoja punnittaessa on syytä miettiä, mikä ratkaisu juuri kyseiselle kiinteistölle ja sen käyttäjille on sopivin. Jätevesijärjestelmän uusiminen on toimenpidelupaa vaativa muutos. Lupa onkin hyvä muistaa hakea kunnasta, jotta vältetään virheelliset investoinnit.  Asiantuntevan suunnittelijan käyttö kannattaa.  

Jätevesijärjestelmien säännöllinen huolto tärkeää

Tänä vuonna Vantaalla ja Espoossa neuvonta-alueilla jätevesien käsittelyn tilanne on ollut muita alueita parempi ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen osalta. Näillä alueilla noin kolmella viidestä kiinteistöstä jätevesijärjestelmä on täyttänyt jo nykyisellään tai pienillä korjauksilla asetuksen vaatimukset.  Vaikka välittömiä uudistustoimenpiteitä jätevesijärjestelmään ei tarvittaisikaan, kiinteistön omistajat ovat saaneet käyntien yhteydessä arvokasta tietoa jätevesijärjestelmänsä huollosta ja ylläpidosta. Säännöllinen huolto lisää jätevesijärjestelmien ikää ja on toimivuuden kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin järjestelmän valinta. Jokaiselta kiinteistöltä, jota asetus koskee, tulisi löytyä selvitys jätevesijärjestelmästä, jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Neuvontakäyntien yhteydessä on huomattu, että järjestelmän dokumentoinnissa on puutteita hyvin monella kiinteistöllä. Neuvontakiinteistöille on toimitettu käyttö- ja huolto-ohjeita sekä valmiita lomakkeita selvitystä varten, ja tarvittaessa autettu kiinteistön omistajia myös niiden täyttämisessä.

Erillisviemäröinti kannattaa

Vantaan ja Espoon neuvonta-alueilla yhteistä on ollut uudemman rakennuskannan lisäksi suurempi erillisviemäröityjen kiinteistöjen osuus, eli kiinteistöillä on käymälävedet johdettu umpisäiliöön ja pesuvedet eri putkea pitkin omaan käsittelyynsä. Erillisviemäröinnillä asetuksen puhdistusvaatimukset onkin helpompi täyttää, sillä vaikka litramäärällisesti käymälävesiä on vain noin kolmas- tai neljäsosa kaikista jätevesistä, suurin osa puhdistettavista aineista on käymäläjätevesissä. Rakennusvaiheessa erillisviemäröinnin kustannukset eivät juuri eroa yksiputkijärjestelmästä, joten ainakin uusilla kiinteistöillä viemäriverkoston ulkopuolella erillisviemäröinti kannattaa.


Lisätietoja neuvonnasta antavat:

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vanhempi hajajätevesineuvoja Teemu Haapala, puh. 044 280 6807 tai 09 2727270

Ympäristösuunnittelija Anu Tyni p. 040314 4728

Takaisin