Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut
Takaisin ylös

Jätevesineuvonnalle hyvä vastaanotto Nurmijärvellä ja Espoossa säädösten kritiikistä huolimatta

30.10.2015

Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta sai Nurmijärven ja Espoon haja-asutusalueilla hyvän vastaanoton tänäkin vuonna jätevesisäännösten haastavasta tilanteesta huolimatta. Ehdotetuista neuvontakäynneistä yli 70 % toteutui kuntien valitsemilla ranta- ja pohjavesialueilla vuonna 2015. Espoossa noin 80 prosenttia neuvotuista kiinteistöistä täytti jo nykysäädösten mukaiset puhdistustasot, kun taas Nurmijärvellä noin puolet kiinteistöistä joutuu remontoimaan jätevesijärjestelmänsä.

Neuvontakäynneillä jätevesilainsäädäntö sai paljon kritiikkiä ja ihmiset ovat jälleen odottavalla kannalla, vaikka itse neuvontaan suhtauduttiin pääasiassa positiivisesti. Ranta-alueilla ja tärkeillä pohjavesialueilla asukkaat ovat usein halukkaita käsittelemään jätevetensä parhaalla mahdollisella tavalla lähiympäristönsä suojelemiseksi ja ottavat mielellään neuvoja vastaan.

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän selvittämään muutosvaihtoehtoja haja-asutuksen jätevesiin liittyvään lainsäädäntöön. Työryhmän toiminta päättyy 31.10.2015, minkä jälkeen ympäristöministeriö tiedottaa työryhmän tuloksista. Todennäköisesti nykyiset puhdistusvaatimukset säilyvät ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla ja uusille rakennuksille. Jo kertaalleen pidennettyä siirtymäaikaa jatkettiin kahdella vuodella aiemmin tänä vuonna 15.3.2018 asti.

Nurmijärvellä parannettavaa pohjavesi- ja ranta-alueilla

Neuvontaa tehtiin Nurmijiärvellä 125 kiinteistöllä vuonna 2015. Kiinteistöistä lähes 90 prosenttia oli vakituisesti asuttuja. Vakituisesti asutuista kiinteistöistä yli 60 prosenttia tarvitsi toimenpidelupaa vaativaa uudistamista täyttääkseen jätevesien puhdistusvaatimukset. Vapaa-ajan asunnoista vastaavia oli noin kolmasosa. Vähäiseksi vedenkäyttö arvioitiin hieman yli puolella vapaa-ajan kiinteistöistä.

Lähes 40 prosentilla kiinteistöistä kaikki jätevedet käsiteltiin vain saostussäiliöissä, joiden jälkeen oli korkeintaan yksinkertainen maaperäkäsittely, kuten imeytyskaivo. Nykyään saostussäiliöitä käytetään vain jätevesien esikäsittelynä, jolloin ravinteista poistuu korkeintaan 20 prosenttia. Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely oli toiseksi yleisin järjestelmätyyppi. Näitä löytyi lähes 30 prosentilta kiinteistöistä.

Espoon ranta-alueilla jätevedet käsitellään hyvin

Vuonna 2015 Espoossa neuvottiin noin 130 kiinteistöä, joista vakituisesti asuttuja oli neljäsosa ja loput vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä lähes 80 prosenttia täytti jätevesilainsäädännön ja kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tai selviää pienillä korjaus- tai huoltotoimenpiteillä. Vapaa-ajan asunnoista lähes 60 prosentilla veden käyttö oli niin vähäistä, että syntyvistä jätevesistä ei katsottu aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällöin jätevedet voidaan yksinkertaisimmillaan johtaa suoraan maaperään ilman erillistä käsittelyä ottaen huomioon vesistön ja talousvesikaivon sijainti.

Yleisin jätevesijärjestelmätyyppi oli erilliskäsittely, jossa käymäläjätevedet tai -jätteet ja pesuvedet käsitellään erikseen. Käymälävedet johdettiin useimmiten umpisäiliöön ja pesuvedet käsiteltiin esimerkiksi maahanimeyttämössä. Näin päästään helposti puhdistusvaatimuksiin, sillä suurin osa jätevesien ympäristöä kuormittavista haitta-aineista on käymälävesissä. Myös järjestelmiä, joissa kaikki jätevedet johdettiin umpisäiliöön, oli paljon, noin neljäsosa järjestelmistä.

Faktat kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille -hankkeesta

  • Toteuttajana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry yhteistyössä alueen kuntien kanssa
  • Kannustetaan asukkaita hyvään jätevesien käsittelyyn ja tehdään neuvonta asukkaille mahdollisimman helpoksi
  • Toteutetaan kiinteistökohtaisina käynteinä, jolloin asukkaat saavat juuri omiin tarpeisiinsa muokatut neuvot. Samalla kartoitetaan jätevesien käsittelyn tilannetta alueellisesti
  • Vuodesta 2011 lähtien neuvottu 2260 kiinteistön omistajaa Espoossa, Nurmijärvellä, Riihimäellä, Tuusulassa ja Vantaalla
  • Vuonna 2014 toteutetun seurantakyselyn vastauksissa neuvontaan oltiin hyvin tyytyväisiä ja noin puolta käynti motivoi kunnostustoimiin
  • Rahoittajina vesiensuojeluyhdistyksen lisäksi hankekunnat ja Uudenmaan ELY-keskus

Lisätietoja antaa vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi, puh. 044 767 1393, puh. 09 272 7270 (vaihde)

Lisätietoa hankkeesta löydät vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivulta.  

Lisätietoa jätevesien käsittelystä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton hiljattain uusitusta Jätevesioppaasta.  

 

 

Takaisin