Uusinta tietoa kerääjäkasveista - pellonpiennartilaisuus Mäntsälässä

19.10.2017

Kerääjäkasvien suosio on vahvistunut kuluvalla ympäristösitoumuskaudella. Vuonna 2017 kerääjäkasveja viljeltiin Uudellamaalla jo 10 677 hehtaarilla. Kerääjäkasvit ovat  yksi keino pitää ravinteet pellossa ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Korvausta maksetaan toteutuneen toimenpiteen pinta-alan mukaan. Mäntsälässä ja Tuusulassa toimiva VILKKU-hanke tekee yhteistyötä kerääjäkasveja tutkivan UusiRaHa-hankkeen kanssa ja välittää viljelijöille uusinta tietoa kerääjäkasvien viljelyyn liittyen.

Hankkeiden vetäjät Hannu Känkänen ja Janne Heikkinen toivottavat viljelijät tervetulleiksi hankkeiden yhteiseen pellonpiennartilaisuuteen Mäntsälään katsomaan, miten mennyt, varsin poikkeuksellinen kasvukausi on vaikuttanut kerääjäkasvien kasvuun. Tarkastelussa on suorakylvetyn kauran aluskasvina kasvanut italianraiheinä.

Kerääjäkasvina italianraiheinä on hyvä, sillä valon lisääntyessä puintien jälkeen se lähtee voimakkaaseen kasvuun, jolloin kasvustosta tulee rehevä ja pellon pintaa peittävä, kertoo hankejohtaja Hannu Känkänen UusiRaHa-hankkeesta. Sen tehokas juuristo myös parantaa maan rakennetta lisäämällä maahan hiiltä.

Keväällä viljan kylvön yhteydessä kylvetty kerääjäkasvi kasvaa voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen sitoen itseensä maassa huuhtoutumiselle alttiina olevaa typpeä. Kerääjäkasvien tehokkuus typen huuhtoutumisen vähentäjänä riippuu kerääjäkasvilajeista ja kasvuston tiheydestä. Heinät vähentävät kerääjäkasveina typen huuhtoutumista keskimäärin puolella, italianraiheinä jopa 60 %, kertoo Känkänen.  

Kuluvan kasvukauden kylmyys ja sateinen syksy ovat viivästyttäneet sadonkorjuuta. Tämä on jättänyt kerääjäkasveille vähemmän aikaa kasvaa, kertoo Janne Heikkinen VILKKU-hankkeesta. Kerääjäkasvit kasvavat kuitenkin viileässäkin säässä, kun valo pääsee niiden lehdille satokasvin puinnin jälkeen. Vaikka maan päällinen kasvusto näyttäisi heikolta, voi maan alla kerääjäkasvin juuristo olla hyvinkin laaja, sillä 2/3 kasvimassasta sijaitsee maan alla.

Kerääjäkasveja ja niiden viljelyä esittelevä pellonpiennartilaisuus järjestetään keskiviikkona 25.10.2017 klo 11 - 14 Mäntsälässä Arto Uusi-Simolan tilalla, Luomasuontie 46 Sääksjärvi. Tilaisuudessa tehdään myös kuoppatesti ja esillä on kylvölaitteita.

Lisätietoa asiasta antaa hankevastaava Janne Heikkinen, puh. 040 3144 735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi ja UusiRaHan hankekoordinaattori Jarmo Ketola, puh. 029 5326 239, sähköposti etunimi.sukunimi@luke.fi.

VILKKU-hanke välittää tietoa viljelijöille maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimenpiteistä.  Samalla kun vähennetään peltoviljelyn vesistökuormitusta, parannetaan myös tilojen taloudellista tulosta. VILKKU-hanke on maatalouden ja vesiensuojelutoimijoiden yhteistyöhanke, josta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.  Verkosta VILKKU löytyy osoitteesta www.facebook.com/vilkkuhanke.

UusiRaHa-hanke (Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon - vesistöt hyvään tilaan 2016-2019)  tuottaa tietoa ja antaa neuvoja kerääjäkasvien viljelystä osana viljelykiertoa. Hankkeen kohderyhmänä ovat kasvinviljelytilat Uudellamaalla. Johtoajatuksena on, että viljely ja ympäristö hyötyvät, kun ravinteiden käyttö ja pellon tuottavuus paranevat. UusiRaHa on Luonnonvarakeskus Luken koordinoima hanke ja siihen osallistuvat myös Vantaanjoen ja Helsingin seu-dun vesiensuojeluyhdistys ry., ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria NSL. Hankkeen yhteistyötahoja ovat mm. MTK Uusimaa ja SLC Nyland.

 

Takaisin