Kilpijärven niittosuunnitelma toimii ohjenuorana vesikasvillisuuden poistossa
04.10.2023
Mäntsälän Kilpijärvi on rehevöitynyt ja huonossa ekologisessa tilassa, ja sen kunnostaminen on alkanut Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa. Järvelle on valmistunut niittosuunnitelma, jossa on esitetty monimuotoisuutta parantavia niittoja ja vedenlaadun vuoksi niittojen ulkopuolelle jätettäviä alueita sekä huomioitu virkistyskäytön tarpeet.
Tärkeimmät järven ekologiseen tilaan vaikuttavat toimenpiteet sijoittuvat valuma-alueelle, jossa ojien kuljettamaa vettä viivytetään erilaisissa vesiensuojelurakenteissa, kuten kosteikoissa. Vesikasvien niitto on kuitenkin yksi työkalu järvien kunnostuksessa. Rehevöityneiden järvien hoidossa niitoilla parannetaan särkikaloja syövien petokalojen, erityisesti hauen, lisääntymismahdollisuuksia. Särkikalat mylläävät pohjamutia etsiessään ravintoa ja lisäävät ravinteiden vapautumista veteen. Tiiviisti umpeenkasvaneet rannat eivät enää sovellu särkikaloja saalistavien haukien kutualueiksi, vaan vaativat kunnostusta.
Kilpijärven niittosuunnitelman aineistona käytettiin kesällä 2023 dronella kuvattuja videoaineistoja sekä tuoreita satelliittikuvia. Niittosuunnitelmassa on aineistojen perusteella esitetty mosaiikkimaisia niittoja elinympäristöjen parantamiseksi, ja myös virkistyskäytön tarpeet on otettu huomioon. Niittämättä jättäminen ojien edustoilta puolestaan vähentää kiintoaineen kulkeutumista järveen.
Kaikki pois vai siistitäänkö sivuilta?
Vailla suunnitelmaa toteutettu niitto voi olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Vesikasvien laajamittainen poisto vapauttaa kilpaileville kasvilajeille ja esimerkiksi sinileville tilaa, valoa ja ravinteita.
–Erityisesti matalissa järvissä, kuten Kilpijärvellä, vesikasvien juuret myös pidättävät sedimenttiä paikoilleen suojaten tuulen ja aallokon aiheuttamalta samentumiselta”, kertoo ympäristösuunnittelija Ekaterina Ikonen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
Oikein tehty niitto edistää luonnon monimuotoisuutta luomalla mosaiikkimaisuutta eli vaihtelevan kokoisia elinympäristöjä, joissa kasvaa eri kasvilajeja ja elää monipuolinen eläimistö. Veden virtaus paranee käytävien ansiosta tuoden hapekkaampaa vettä aiemmin kasvillisuuden saartamille alueille. Talteen kerätty niittojäte voidaan kompostoida ja ajaa pelloille lannoitteeksi.
–Rantavyöhyke on vesiympäristön lajistorikkain elinympäristö. Vesikasvillisuus, uposlehtisistä ilmaversoisiin lajeihin, muodostaa ranta- eli litoraalivyöhykkeen, jossa elää runsas lajisto linnuista hyönteisiin. Niitoissa tulisikin aina pohtia myös kasvillisuuden tuomia hyötyjä, muistuttaa Kilpijärven niittosuunnitelman laatinut Kimmo Karell Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksestä.
Kilpijärven kunnostushankkeen rahoittajia ovat Mäntsälän kunta ja Uudenmaan ELY-keskus, joka myönsi rahoitusta Kilpijärven kunnostushankkeeseen (2022 - 2023) ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 29 500 euroa. Hankkeen koordinaattorina toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, joka osallistuu hankkeeseen työpanoksella.
Lisätietoja Kilpijärven niittosuunnitelmasta antavat ympäristösuunnittelija Ekaterina Ikonen, puh. 040 314 4735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi ja hydrobiologi Kimmo Karell, puh. 050 337 9178, etunimi.sukunimi@vesi-ilma.fi.
Niittosuunnitelma löytyy hankkeen verkkosivuilta: www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/kilpijarvi
Kilpijärven Hiidenlahteen on esitetty niittosuunnitelmassa niitettäväksi kasvillisuudesta vapaa käytävä. Kuva: Kimmo Karell