Valkopajuangervo (Spiraea alba)

Valkopajuangervo on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Laji on tuotu Eurooppaan puutarhakasviksi, ja puutarhoista se on karannut luontoon. Suomessa laji ei ole vielä ehtinyt leviämään laajasti ympäristöön, mutta se on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji.

Valkopajuangervo lisääntyy kasvullisesti ja se leviää tehokkaasti juurtenpaloista sekä maavarren avulla. Otollisella kasvupaikalla se muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja, jotka vievät elintilaa alkuperäislajeilta. Lisäksi se saattaa estää puulajien leviämistä ja siten rajoittaa metsän luonnollista uudistumista.

Kasvupaikan suhteen valkopajuangervo on vaatimaton ja viihtyy niin auringossa kuin puolivarjossakin. Laji sietää myös tulvimista, joten se voi kasvaa myös jokivarsissa ja tulvaniityillä.

Valkopajuangervo on noin 150 cm korkeaksi kasvava tuuhea pensas, joka kukkii heinä-elokuussa. Kukinnot ovat kartiomaiset ja nimensä mukaisesti valkoiset. Kapeat ja tummanvihreät lehdet muistuttavat pajun lehtiä.

Valkopajuangervoa torjutaan parhaiten mekaanisesti leikkaamalla, näivettämällä sekä juurakoita poistamalla. Laajoihin kasvustoihin tehoaa hyvin toistuva alas leikkaaminen, sillä se heikentää kasvin elinvoimaa ja toistuvasti tehtynä kuihduttaa sen. Yksittäiset, pienet versot voidaan kitkeä käsin. Kasvijätteet on hävitettävä oikeaoppisesti. Lisätietoja vieraslajit.fi -sivustolla.

Ladattava maastotaulu valkopajuangervosta (PDF)

Kuva: Wikimedia Commons CC BY 4.0