Tuusulanjärven ravinnekehityksessä valonpilkahduksia
Tuusulanjärven tilaa ja kuormitusta on seurattu vesinäyttein. Uusin, vuosien 1990–2025 ravinnekuormituslaskenta osoittaa, että rehevöittävää fosforia huuhtoutuu järveen vielä liikaa, mutta typen hajakuormitus on vähentynyt. Suuresta hajakuormituksesta huolimatta järven kesäaikaiset fosforin ja typen pitoisuudet ovat pienentyneet ja järven vedenlaatu on parantunut 2000-luvulla.
Tuusulanjärveen päätyy vuosittain keskimäärin lähes 5000 kg fosforia, mikä on noin 2000 kg enemmän kuin järven arvioitu sietokyky. Valuma-alueen savinen maaperä on herkkä eroosiolle ja suuri osa fosforista kulkeutuu järveen savipartikkeleihin sitoutuneena. Keskeisin fosforikuormituksen vähentämistoimi on eroosion vähentäminen, kertoo ympäristösuunnittelija Jaana Hietala Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys on hyvä keino vähentää eroosiota ja kiintoainetta pidättyy myös valuma-alueen kosteikkoihin.
Tuusulanjärven typpikuormitus on selvästi vähentynyt vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2025 se oli n. 50 000 kg, kun vuosien 1990–2011 keskiarvo oli 77 000 kg. Kuormituksen väheneminen on näkynyt järven typpipitoisuuksissa, jotka ovat viime vuosina olleet hyvällä tasolla. Myös järven fosforin kesäaikainen pitoisuus on laskenut, vaikka fosforin ulkoinen kuormitus ei vähentynyt ja on vielä liian suurta. Maatalouden toimet, kuten tarkennettu lannoitus, ovat todennäköisesti vähentäneet kesäaikaista ravinnekuormitusta ja järven ravinnepitoisuuksia. Tuusulanjärven kunnostustoimenpiteisiin lukeutuvat hoitokalastus ja hapetus vähentävään osaltaan kuormitusta.
Ravinnekuormituksen määrä on selvästi yhteydessä sadantaan ja järveen tulevaan vesimäärään, kertoo ympäristöasiantuntija Paula Luodeslampi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä. Sateisten vuosien ravinnekuormitus voi olla yli kaksinkertainen kuivempiin vuosiin verrattuna. Myös vuodenaikojen välinen vaihtelu on suurta. Kuormitus on yleensä vähäisintä kesäisin ja suurinta syksyisin ja lauhoina talvina.
Alkuvuonna 2026 satoi vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1963 jälkeen, minkä takia myös järven ravinnekuormitus jäi vähäiseksi. Tämä ennakoi keskimääräistä vähäisempiä sinileväkukintoja. Toki niitä ei voi täysin poissulkea, koska luonto voi yllättää. Esimerkiksi lämmin kesäsää suosii sinileviä, muistuttaa Jaana Hietala.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys laskivat Tuusulanjärveen tulevien rehevöittävien ravinteiden, fosforin ja typen, kuormituksen vuosille 1990–2025. Kuormituksen yhteenvetoraportti on julkaistu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisusarjassa: Tuusulanjärven ravinnekuormitus(avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätietoja: Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Jaana Hietala, 040 314 4703, jaana.hietala@tuusula.fi
