Hulevedet
Hulevedet ovat katoilta, ajoteiltä ja muilta rakennettujen alueiden läpäisemättömiltä pinnoilta, kuten asfaltilta, huuhtoutuvia sadevesiä ja lumen sulamisvesiä. Rankkasateella hulevesiä voi muodostua myös läpäiseviltä pinnoilta, kun maaperä ei kykene imemään kaikkea vettä, vaan osa virtaa eteenpäin pintavaluntana. Myös perustusten kuivatusvedet eli salaojavedet ovat hulevesiä. Ilmastonmuutos lisää rankkasateiden ja tulvien riskiä, jolloin toimivalla hulevesien hallinnalla on kaupungeissa suuri merkitys.

Hulevedet virtaavat kaduilta ja kiinteistöiltä hulevesiverkostoon, joka voi muodostua erilaisista luontopohjaisista hulevesiratkaisuista, avo-ojista, putkistoista ja hulevesiviemäreistä. Hulevesiverkostosta vedet johdetaan aina lähimpiin vesistöihin, kuten puroihin, järviin tai jokiin, josta hulevedet virtaavat lopulta mereen saakka. Kaikki maanpinnalta hulevesiin kertyneet haitalliset aineet, kiintoaines, ravinteet, mikromuovit ja roskat päätyvät vesistöihin osana hulevesien kiertokulkua. Lisäksi hulevedet voivat aiheuttaa kaupunkitulvia, mikäli hulevesiverkoston vastaanottokyky ei ole riittävä tai verkosto ei toimi kunnolla.
Hulevesikuormitukseen voi vaikuttaa moniin eri keinoin. Kuntien kaavoituksessa voidaan pyrkiä turvaamaan maankäytön muutosalueilla runsaasti viherpinta-alaa ja jättämään vesistöille riittävät suojavyöhykkeet. Kunnan hulevesiratkaisuja ja verkostoa suunnitellessa on tärkeää suosia luonnonmukaisia ratkaisuja, kuten biosuodatusaltaita ja kosteikkoja, joissa vesiä on mahdollista viivyttää. Kun hulevettä viivytetään luonnonmukaisesti esim. kosteikoissa, sen mukana kulkeva kiintoaines ehtii laskeutua ja ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen. Alueilla, joilla maaperä on hyvin läpäisevää, puhtaita hulevesiä, kuten kattovesiä, on tärkeää imeyttää pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi. Kaikissa tilanteissa hulevesien johtaminen suljettuun putkeen on aina viimeinen ratkaisu, jota tulisi pyrkiä välttämään. Putkessa hulevesivirtaamat kasvavat ja haitta-aineet kulkeutuvat eteenpäin vailla suodattumismahdollisuuksia, jolloin eroosioriski vastaanottavissa puroissa ja muissa vesistöissä kasvaa.
Jotta hulevesikuormitusta voidaan vähentää, ensisijaisesti on tärkeää pyrkiä aina ehkäisemään hulevesien muodostumista jo niiden syntyalueella. Tähän voidaan vaikuttaa suosimalla sekä yleisillä että yksityisillä tonteilla läpäiseviä pintamateriaaleja, kuten hiekkaa ja soraa, sekä runsasta puustoa ja kasvillisuutta. Kuntalaisten tärkeimpiä toimia hulevesikuormituksen vähentämiseksi ovat esim. monimuotoiset ja pintamateriaaliltaan läpäisevät pihat kiinteistöillä, toimivasta salaojituksesta huolehtiminen, kemikaalien välttäminen pestessä autoja kotipihassa sekä esimerkiksi nastarenkailla ajon ja yleisen roskaamisen välttäminen.
Huolehtimalla hulevesistä voidaan paremmin turvata lähiluontomme pienet purot ja vesistöjen vedenlaatu sekä lukuisten lajien elinympäristöt.