Vieraslajeihin liittyvä lainsäädäntö

Laki haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan 1.1.2016. Lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun EU:n vieraslakiasetuksen soveltamisesta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille.

Lain säätämisen aikoihin tuli voimaan myös EU:n ensimmäinen haitallisten vieraslajien luettelo. Kyseessä olevien lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Luetteloa on täydennetty elokuussa 2017 (12 uutta lajia) sekä kesäkuussa 2019 (17 uutta lajia).

1.6.2019 astui voimaan valtioneuvoston asetus haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Asetuksessa on listattu kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraslajit, joita koskevat samat velvoitteet kuin EU-listan lajeja. Asetukseen on kirjattu myös sellaisia lajeja, jotka eivät esiinny EU:n vieraslajiluettelossa.

Vieraslajistrategia

Maaliskuussa 2012 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä kansallinen vieraslajistrategia, jonka tavoitteena on ehkäistä vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Strategiaan liittyvässä toimenpideohjelmassa esitetään 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta vieraslajien aiheuttamien haittojen torjumiseksi.