Sarvikallio
Tuusulanjärven länsirannalla jylhästi seisovan Sarvikallion laelta avautuu hieno maisema Tuusulanjärvelle. Sarvikallio toimi inspiraation lähteenä myös aikoinaan Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maalauksissa. On Sarvikalliota kutsuttu "Pikku-Koliksikin". Sarvikallion korkein kohta ulottuu 25 metrin korkeuteen Tuusulanjärven pinnasta.
Sarvikallion alueen metsiä on harvennushakattu varsin voimakkaasti viime vuosina ja alueen arvometsät ovat toisistaan pirstoutuneita ja sijoittuvat lähinnä Sarvikalliontien itä- ja eteläpuolelle. Alueella esiintyy METSO I-luokan tuoreita ja lehtomaisen kankaan kuusivaltaisia metsiä, joissa esiintyy myös lahopuuta. Hyvin edustava kuvio sijoittuu Sarvikallion kielekkeelle vievän polun pohjoispuolelle. Kuivahkon kankaan kallioisia vanhoja metsiä löytyy alueen itälaidalta, kuten myös avokallioita.
Toinen merkittävä aluekokonaisuus sijoittuu Haaparannantien etelä- ja pohjoispuolelle. Vanhin ja lahopuustoisin metsäalue rajautuu kohteen länsiosaan pellon reunaan sekä kohteen itäosaan pellon läheisyyteen. Sarvikalliontien ja Haaparannantien väliseltä alueelta löytyy haapa-tuomi-harmaleppävaltaisia verraten nuoripuustoisia lehtoja, mutta myös järeäpuustoisia, haapa-kuusivaltaisia lehtoja. Sarvikalliontien pohjoispuolinen kuvio on ojitettua korpea, joka sopisi hyvin ennallistamiskohteeksi.
Sarvikallion lakialueelle ja sen läheiseen metsään perustettiin luonnonsuojelualue 2018. Vuonna 2019 kunta rakensi kohteelle kattavan virkistysreitistön yhdessä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kanssa (Uuvi), jolle kunta on vuokrannut kohteen. Sarvikallion laen tavoittaa nyt myös veneellä rantaan rakennetun kylkilaiturin kautta. Kallionlaelta löytyy myös nuotiopaikka.
Sarvikallio sijoittuu Tuusulanjärven länsirannalle. Kohteen saavuttaa kääntymällä Paijalantieltä Sarvikalliontielle. Tie on suljettu puomilla, jonka läheisyydessä on paikoitusalue. Kohteelle pääsee jatkamalla tietä pitkin pyörällä tai kävellen.