Muut ilmoitukset
Ilmoitus lannan varastoinnista
Valtioneuvoston asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta eli ns. nitraattiasetuksella (1250/2014) säädellään lannasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Lannan varastoinnista aumassa tulee tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla, jolla syntyy lantaa, saa varastoida lantaa aumassa vain työteknisestä tai hygieenisestä syystä. Lannan levittämisen kieltoajasta poikkeamisesta erityisen poikkeavissa olosuhteissa tulee tehdä ilmoitus.
Aumausilmoituslomake (entinen patterointi-ilmoitus) (vesi.fi)
Ilmoituslomake lannan levittämisestä poikkeustilanteissa (vesi.fi)
Koeluonteinen toiminta
Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta tulee tehdä tapauksissa, joissa toiminnanharjoittajalla on tarvetta koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta tai käsitellä jätettä toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tms. seikan selvittämiseksi.
Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta tulee tehdä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista sille lupaviranomaiselle, joka on toimivaltainen ratkaisemaan toimintaa koskevan ympäristöluvan. Mikäli koeluonteisesta toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, vesistön pilaantumista tai kyse on jätevesien johtamisesta, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai noron pilaantumista, toimintaan on kuitenkin oltava ympäristölupa.
Ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta voi tehdä Lupapisteessä.
Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta (ymparisto.fi)
Maastoliikenne
Maastoliikennelain (1710/1995) mukaan moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Maastolla tarkoitetaan maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta.
Myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen on haettava lupa, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan alueilla luvanmyöntäjä on Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Toiminnalle on oltava myös alueen omistajan kirjallinen lupa. Maastoliikennettä valvoo poliisi.
Maastoliikennelain mukaista lupaa kilpailuihin ja harjoituksiin voi hakea sähköisesti Lupapisteestä.
Mineraaliperäisen jätteen hyötykäyttö
Rakentamisessa syntynyttä mineraaliperäistä jätettä, kuten betoni- ja tiilimursketta, on mahdollista hyödyntää väylien, kenttien, vallien ja teollisuus/varastorakennusten pohjarakenteissa ilman ympäristölupaa. Hyötykäytöstä on kuitenkin tehtävä ns. MARA-ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (Uudenmaan ELY-keskukselle). Jätteen on sovelluttava teknisesti maarakentamiseen, eikä se saa sisältää merkittävästi ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Hyötykäyttökohteen on sijaittava pohjavesialueen ulkopuolella.
Mikäli hyödynnettävän jätteen määrä on vähäinen (betoni < 500 tonnia), eikä hyödyntäminen ole ammattimaista, arvioi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristölupatarpeen. Ilmoitus omassa maanrakentamisessa käytettävästä mineraalijätteestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle tehdään toimittamalla alla oleva lomake hyvissä ajoin ennen suunniteltua toimenpidettä.
Jätteen hyödyntämisestä omassa maarakentamisessa on säädetty Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Nurmijärven ympäristönsuojelumääräyksissä sekä Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten 22 §:ssä.
Mineraaliperäisen jätteen hyötykäyttöä koskeva MARA-asetus: VNA 843/2017
Ylijäämämaiden hyödyntäminen maanrakentamisessa
Rakentamisen yhteydessä muodostuvien ylijäämämaiden hyödyntäminen muualla kuin kaivupaikalla voi vaatia ympäristönsuojelulain mukaisen luvan. Lisäksi toimenpide saattaa vaatia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan.
Ympäristölupatarpeen arviointia varten Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt lomakkeen, jolla ilmoitetaan lupatarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot. Lomakkeeseen pääset tästä. Ylijäämämaan vastaanottoa suunnitteleva toimittaa täytetyn lomakkeen sekä siinä pyydetyt liitteet ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoituksen voi tehdä myös Lupapiste.fi -palvelussa.
Hiekoitussepelin hyödyntämisestä tehdään ympäristölupatarpeen arvio samalla lomakkeella.
Annettujen tietojen pohjalta ympäristökeskus arvioi, vaatiiko toimenpide ympäristölupaa vai ei.
Ympäristölupaa ei vaadita, mikäli hyödyntäminen on pienimuotoista ja täyttää ympäristöministeriön asettamat kriteerit maa-aineksen jäteluonteesta. Jos kaikki seuraavat neljä kriteeriä täyttyvät, ei maa-aineksia luokitella jätteeksi eikä pienimuotoinen hyödyntäminen edellytä ympäristölupaa:
1) Maa-aineksen tulee olla pilaantumatonta
Maa-aineksen kaivupaikka tulee olla tiedossa. Maaperäanalyysejä ei tarvita, mikäli maa-aines on peräisin rakentamattomalta alueelta.
2) Jatkokäytön tulee olla varmaa
Maa-aines toimitetaan kaivupaikalta suoraan käyttökohteeseen tai sitä varastoidaan vain lyhyen aikaa ennen käyttöä.
3) Jatkokäytön tulee olla suunnitelmallista
Maa-aineksen käytölle on olemassa todellinen tarve ja sen käytön tekniset edellytykset on yleisellä tasolla määritelty. Maa-aineksen tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvaa. Suunnitelmalliseen käyttöön liittyy myös arvio tarvittavien maa-ainesten määrästä sekä toiminnan kestosta.
4) Maa-aines on voitava jatkokäyttää sellaisenaan ilman muuntamistoimia
Esikäsittelytoimena tehtävää mekaanista käsittelyä, jossa maa-ainesta pelkästään lajitellaan, seulotaan, sekoitetaan tai murskataan, ei katsota muuntamistoimeksi.
Ympäristökeskus laatii ympäristöluvan tarpeesta lausunnon ja toimittaa sen ilmoituksen tekijälle. Asian käsittely ympäristökeskuksessa on maksuton. Hankkeeseen saa ryhtyä vasta, kun lausunto on annettu.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lupatarve tulee selvittää kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.
Jos ylijäämämaa luokitellaan jätteeksi
Mikäli ylijäämämaat luokitellaan jätteeksi, eli joku yllä luetellusta neljästä kriteeristä ei täyty, on ylijäämämaiden hyödyntämiselle haettava ympäristölupaa. Ympäristöluvan hakemisesta voitte lukea lisää täältä.
Vaihtoehtoisesti rakentaja/urakoitsija toimittaa maa-ainekset maankaatopaikalle tai muulle asianmukaisen ympäristöluvan saaneelle käsittelylaitokselle/hyödyntämispaikalle.
Pilaantuneen maaperän kunnostaminen
Mikäli puhdistaminen ei ympäristönsuojelulain mukaan edellytä ympäristölupaa, maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti.
Ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta (ymparisto.fi)
Poikkeukselliset tilanteet
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 120 §:n mukaisesti poikkeuksellisesta jätehuoltotilanteesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus valvontaviranomaiselle. Poikkeuksellinen jätehuoltotilanne voi aiheutua onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä. Jos tilanteesta voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä valvontaviranomaiselle. Luvanvaraisen toiminnan osalta tarvittavat määräykset antaa ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaisesti asianomainen lupaviranomainen.
Ilmoituksen poikkeuksellisesta tilanteesta voi tehdä Lupapisteessä.
Ilmoitus poikkeuksellisesta tilanteesta (ymparisto.fi)
Vesiliikenne
Vesiliikennelain (782/2019) 106 §:n mukaan moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla suoritettavien kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samalla vesialueella on haettava kunnan ympäristöviranomaisen lupa. Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan alueilla luvanmyöntäjä on Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa merkityksellisiä ympäristöhaittoja. Toiminnalle on myös oltava alueen omistajan kirjallinen lupa. Vesiliikennettä valvoo poliisi.