Kanadanpiisku (Solidago canadensis)

Kanadanpiisku on yleisin Suomeen koristekasveiksi tuoduista pohjoisamerikkalaisista piiskulajeista. Se on haitallinen vieraslaji ja voimakas kilpailija, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta syrjäyttämällä alkuperäistä lajistoa. Kanadanpiiskun on todettu vähentävän alkuperäisten putkilokasvien määrää. Pitkäikäisen juurakkonsa vuoksi laji säilyy sitkeästi valtaamillaan alueilla.

Kanadanpiisku on monivuotinen kasvi, joka muodostaa laajoja kasvustoja. Kasvupaikkoina laji suosii ihmisten muuttamia elinympäristöjä, kuten teidenvarsia ja joutomaita. Kanadanpiisku on hyvin sopeutuva laji, sillä se voi pärjätä myös raskasmetallipitoisilla alueilla.

Laji kukkii elo-lokakuussa. Piiskun kukinto on keltainen kaarevahaarainen kertokukinto, joka koostuu runsaista, alle sentin leveistä mykeröistä. Kanadanpiisku voi kasvaa 1,5 metriä korkeaksi. Sitä ei tule sekoittaa kotimaiseen kultapiiskuun, joka kasvaa maksimissaan metrin korkeaksi, ja jonka kukinto on pystympi.

Kanadanpiisku lisääntyy sekä siemenistä että juurakonkappaleista. Lajin valttikorttina on sen runsas siementuotanto: yksi kasvi voi tuottaa yli 10 000 siementä. Siemenet voivat levitä pitkiä matkoja tuulen mukana.

Kanadanpiiskun torjunnassa tärkeintä on estää sen leviäminen puutarhasta luontoon. Hyvä keino on katkaista sen kukinnot ennen siementen kypsymistä. Kasvustojen niittäminen kaksi kertaa vuodessa usean vuoden ajan on tehokas tapa hävittää jo olemassa olevat kasvustot. Lisätietoja vieraslajit.fi -sivustolta.

Ladattava maastotaulu kanadanpiiskusta

Piiskujen tunnistuskaavio (laji.fi)

Kuvat: ©Jouko Rikkinen CC BY 4.0