Puun pienpoltto
Kiinteistökohtaisissa tulipesissä tapahtuvassa puun pienpoltossa aiheutuu päästöjä ilmaan, kuten pienhiukkasia, häkää, hiilivetyjä ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Toistaiseksi Suomessa ei ole säädetty päästörajoja pienkattiloille tai tulisijoille eikä niille ole tyyppihyväksyntää. Tulisijojen muodostamiin päästöihin voidaan vaikuttaa tulisijan rakenteella, polttoaineen laadulla sekä polttotavalla.
Kiinteistökohtaisissa lämmitysjärjestelmissä ja muissa tulipesissä saa polttaa ainoastaan käsittelemätöntä puuta. Paine- ja pintakäsitellyn puutavaran, ratapölkkyjen, kostean tai tuoreen puuaineksen poltto on kielletty.
Rakennusten savukaasupäästöjen korkeus on sijoitettava siten, ettei savukaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai muuta haittaa naapurikiinteistölle tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista.
Puun poltosta on säädetty tarkemmin:
Keravan ympäristönsuojelumääräykset (14 § lämmityslaitteistot)
Mäntsälän ympäristönsuojelumääräykset (14 § savukaasu- ja muiden ilmapäästöjen sekä niiden haitallisten vaikutusten vähentäminen)
Nurmijärven ympäristönsuojelymääräykset (14 § lämmityslaitteistot)
Puun pienpoltto voi olla haitta terveydelle ja viihtyvyydelle - koottuja ohjeita haitan ehkäisemiseksi
Kaupunkien ilmanlaatua heikentävät pakokaasupäästöjen ja keväisten katupölyepisodien lisäksi etenkin puunpoltosta syntyvät päästöt. Pienhiukkaspäästöistä noin puolet aiheutuvat puun pienpoltosta. Puunpolton päästöjen merkittävimmät terveyshaitat kohdistuvat taajamien pientaloalueille. Pienhiukkasille altistutaan sekä ulkona että sisällä. Ilman pienhiukkaset vaikuttavat etenkin hengitys- ja sydänsairaiden sekä pienten lasten terveyteen.
Kunnat voivat rakennusjärjestyksessä, rakentamistapaohjeissa ja tontinluovutusehdoissa kiinnittää tarvittaessa huomiota puun pienpolton ohjaukseen hyvän ulkoilman laadun turvaamiseksi. Kuntatason toimenpiteillä ja hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa pysyvästi ja ennalta puuenergian käytön päästöihin ja vähentää asukkaiden altistumista savuhaitoille.
Suosituksia rakentamisen ohjauksen keinoiksi puunpolton savuhaittojen ehkäisemiseksi
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtamassa ja ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa selvitettiin puunpolton savuhaittojen ehkäisemistä rakennusjärjestyksen, rakentamistapaohjeen ja tontinluovutusehtojen keinoin. Hankkeessa laadittuun julkaisuun koottiin asemakaava-alueen uudisrakentamisen suunnittelua varten suositeltavia keinoja ja esimerkkejä, joilla voidaan ohjata savuhaittojen ehkäisemistä ja terveellistä asuinympäristöä varsinkin taajaan rakennetuilla pientaloalueilla.
Haittoja voidaan ehkäistä vaikuttamalla polttoaineen laatuun sekä tulisijojen päästötasoon ja käyttötapoihin. Keinoja voisivat olla esimerkiksi, että suositellaan tulisijallisissa kiinteistöissä tuulettuvaa puuvarastoa, vähäpäästöisiä varaavia tulisijoja ja päästöttömiä sähkökiukaita tai taloautomatiikkaa riittävän paloilman turvaamiseksi. Voidaan myös ohjata sitä, miten rakennusten sijoittelussa tulisi ottaa huomioon alueen tuulettuvuus ja miten korkeuserot tulisi huomioida rakennusten sijoittelussa, jotta savu ei päätyisi tuloilman kautta sisätiloihin.
Suosituksia rakentamisen ohjauksen keinoiksi puunpolton savuhaittojen ehkäisemiseksi
Kuva: HSY/Nelli Kaski