Tuusulanjärven hoitonuottaukset jatkuvat - kalaa saa syödä
15.10.2024
Rehevöityneen Tuusulanjärven tilaa on viime vuosikymmeninä parannettu monin keinoin. Yksi näkyvimmistä toimista on hoitokalastus, jossa järvestä poistetaan valikoiden sellaista kalastoa, joka ylläpitää järven rehevöitymiskierrettä. Tänä vuonna hoitokalastus aloitetaan 17. lokakuuta ja se jatkuu marraskuun alkupuolelle säätilan salliessa. Halukkaat saavat hakea kalaa käyttöönsä suoraan kalastajilta.
Pari viikkoa sitten tapahtunut jätevesipäästö ei vaikuta suoraan kalojen elintarvikekelpoisuuteen, kertoo terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Tuusulanjärven kaloja voi syödä osana monipuolisista ruokavaliota. Jätevesipäästön mukana järveen pääsi suuret määrät ulosteperäisiä bakteereja. Tällä hetkellä korkeat bakteeripitoisuudet koskevat lähinnä Tervanokan uimarantaa. Muualla järvessä päästö on jo laimentunut. Koska kalat pääosin nautitaan kypsänä, mahdolliset bakteerit tuhoutuvat valmistusprosessissa.
Kalojen elintarvikekelpoisuutta mietittäessä bakteereita suurempi ongelma ovat kaloihin kertyvät vierasaineet, jotka eivät ole akuutisti myrkyllisiä, vaan mahdollinen terveyshaitta on seurausta vuosien runsaasta altistuksesta. Tuusulanjärven kaloissa on todettu esimerkiksi perfluoriyhdisteitä, eikä siksikään Tuusulanjärven kalaa ole hyvä käyttää yksinomaisena ruokana. Vierasaineita pääsee valitettavasti järveen hulevesien ja muun ympäristökuormituksen mukana. Jätevesipäästönkin mukana näitä varmasti tuli, mutta yksittäinen jätevesipäästö ei tee kaloista syömäkelvottomia, muistuttaa Suurkuukka.
Hoitokalastuksella pyritään muuttamaan järven ravintoverkon toimintaa siten, että levämäärä vähenee, kertoo Jaana Hietala Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Riittävän tehokas särkikalojen poistopyynti vähentää rehevien järvien sisäistä fosforikuormitusta ja parantaa vedenlaatua ja kalaston rakennetta. Saaliin mukana Tuusulanjärvestä poistetaan vuosittain keskimäärin 300 kg fosforia ja 1000 kg typpeä, kertoo Hietala. Kalastus kohdennetaan erityisesti lahnoihin, jotka syövät pohjaeläimiä. Lahnat pöyhivät pohjaa ravintoa etsiessään, jolloin pohjalle kertyneet ravinteet vapautuvat veteen. Kalojen ravinnon sisältämää fosforia ja typpeä palaa veteen myös kalojen ulosteiden mukana. Nämä kalojen erittämät ravinteet muuttuvat vedessä leville käyttökelpoiseen muotoon ja ylläpitävät rehevyyttä.
Vahva petokalakanta auttaa pitämään eläinplanktonia syövät kalat kurissa ja siten vähentävät epäsuorasti levien kasvua. Hoitokalastuksessa pyydetyt kuhat ja muut petokalat palautetaankin takaisin järveen, kertoo kalastaja Arto Hautala.
Saaliskaloja (särkeä, pientä lahnaa ja pasuria) on jaossa nuottauspäivinä ilmaiseksi Vanhankylänniemen Purjerannassa (Niemennokantie 12). Suurin osa saaliista on aiempina vuosina haettu rannalta ravinnoksi, ja vain pieni osa on päätynyt kompostoinnin jälkeen luomulannoitteeksi, kertoo Hautala.
Lisätietoja:
- Terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka ((Keski-Uudenmaan ympäristökeskus) 040 314 4711, miia.suurkuukka@tuusula.fi
- Ympäristösuunnittelija Jaana Hietala (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus) 040 314 4703, jaana.hietala@tuusula.fi
- Kalastaja Tmi Arto Hautala 050 351 3208
Kuva: Hoitokalastajat rantautuvat Vanhankylännimeen (Jaana Hietala)