Kilpijärvestä pyydetään rehevyyttä ylläpitävää särkikalaa
08.08.2025
Mäntsälän Kilpijärvellä selvitetään isorysäpyynnin ja nuottaamisen soveltuvuutta järven hoitokalastukseen elo-syyskuussa 2025. Kilpijärven kalasto on runsas ja särkikalavaltainen. Koekalastuksen johtopäätöksenä suositeltiin särkikaloihin kohdistuvaa poistopyyntiä, joka osaltaan parantaisi järven tilaa. Myöhemmin syksyllä 2025 tehdään myös särkikalojen ojapyyntiä Ruonanojassa, ja isorysäpyyntikokeilua jatketaan uudestaan vielä keväällä 2026.
Mäntsälän Kilpijärvellä selvitetään järvellä tehtävän hoitokalastuksen mahdollisuuksia elo-syyskuussa 2025 sekä keväällä 2026 heti jäiden lähdön jälkeen. Kalastusta tehdään isorysillä ja nuottaamalla, jotta voidaan verrata eri menetelmien tehokkuutta. Isorysäpyynnin tekee Ilkka Tonteri (Tmi: ILE’S FISK) ja nuottauksen Miska Etholén (Jomiset Oy). Kalastus alkaa isorysien laskemisella järveen viikon 32 lopulla, ja rysät tyhjennetään ensimmäisen kerran 12.8.2025. ”Rysiä on yhteensä kahdeksan kappaletta ja ne pyritään laittamaan järveen paikkoihin, joissa ne eivät häiritsisi virkistyskäyttöä. Jos rysät ovat häiriöksi, niiden paikkoja on mahdollista vaihtaa”, kertoo kalastaja Ilkka Tonteri. Rysäpyynti jatkuu syyskuun puoliväliin asti. Nuottausta puolestaan tehdään kolmena peräkkäisenä päivänä 19.-21.8.2025.
Hoitokalastuksella saadut kalat kuljetetaan Mäntsälän Biovoimalle, jossa niistä tuotetaan biokaasua, ja tuotannon sivutuotteet hyödynnetään ravinteikkaana lannoitteena. Kaloja kuljettavat niin kalastaja kuin Sälinkään kyläläisetkin. ”Kyläläisten osallistuminen ja yhteistyöhalu ovat avainasemassa Kilpijärven kunnostuksessa. Kyläläiset ovat jo syksystä 2023 alkaen pyytäneet särkikaloja järveen laskevasta Ruonanojasta ja sieltä on saatu isoja saaliita. Ojapyyntiä on tarkoitus edelleen jatkaa myöhemmin syksyllä 2025”, kertoo Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Liisa Garcia.
Kilpijärvellä vuonna 2023 tehdyn koekalastuksen tulosten perusteella Kilpijärven kalasto on runsas ja särkikalavaltainen. Koekalastuksen johtopäätöksenä suositeltiin särkikaloihin kohdistuvaa poistopyyntiä. Hoitokalastamalla voidaan parantaa veden laatua, kalakantaa ja vesiluonnon tilaa, ja se on yleensä tärkeä sinileväkukintojen vähentämisen keino. Hoitokalastus tukee ulkoisen kuormituksen vähentämisen vaikutusta ja voi parhaimmassa tapauksessa nopeuttaa järven tilan paranemista. Hoitokalastus ei kuitenkaan poista tarvetta vähentää järveen tulevaa ulkoista kuormitusta. Kilpijärven kunnostushankkeen tavoitteena on parantaa järven ekologista tilaa vähentämällä niin maa-alueilta tulevaa kuin järven sisällä syntyvää rehevöittävää kuormitusta. Särkikalat aiheuttavat sisäistä kuormitusta pöyhimällä järven pohjaa, jolloin pohjan ravinteita vapautuu veteen. Kilpijärven kunnostushanke 2024–2026 on jatkoa vuosien 2022–2023 hankkeelle. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle avustusta noin 136 000 euroa, kattaen noin 60 % kustannuksista.
Lisätietoja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta:
Liisa Garcia, ympäristösuunnittelija, puh. 040 314 4740, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Jose Ensiö, ympäristösuunnittelija, puh. 040 314 4727, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Hankkeen verkkosivut: www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/kilpijarvi
Sälinkään kyläläiset poistavat särkikalaa Ruonanojasta paunettipyynnillä. Ojapyynnin lisäksi Kilpijärven kunnostushankkeessa selvitetään isorysäpyynnin ja nuottaamisen soveltuvuutta järven hoitokalastukseen.