Tuusulanjärven hoitonuottaukset alkoivat
07.10.2015
Tuusulanjärven hoitonuottaukset alkoivat 6.10. Hoitokalastuksella pyritään parantamaan rehevän Tuusulanjärven tilaa. Hoitokalastukset aloitettiin vuonna 1998, jonka jälkeen niitä on tehty vuosittain. Syysnuottausten kalansaalis on vaihdellut 10 ja 70 tonnin välillä ja ollut keskimäärin 40 tonnia. Tehokas kalastus on yksi syy siihen, että järvellä havaittiin haitallisia sinileväkukintoja viimeksi neljä vuotta sitten.
Särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella pyritään poistamaan rehevöitymiskierrettä ylläpitävää kalastoa. Kalat vaikuttavat monella eri tavalla veden laatuun.
Hoitokalastus vähentää särkikalojen aiheuttamaa sisäistä ravinnekuormitusta. Etenkin pohjaeläimiä ja uposkasveja syövät kalat, kuten lahna, siirtävät ravinteita pohjasta veteen. Kalojen ravinnon sisältämää fosforia ja typpeä palaa veteen kalojen ulosteiden mukana. Nämä kalojen erittämät ravinteet muuttuvat vedessä leville käyttökelpoiseen muotoon.
Hoitokalastus voi vaikuttaa järven ravintoverkon toimintaan siten, että levämäärä vähentyy. Suuret vesikirput ovat pienten kalojen ravintoa. Niinpä jos planktonia syöviä kaloja on paljon, suurikokoiset vesikirput vähenevät. Kun vesikirppuja on vähän, ne eivät pysty pitämään kasviplanktonia eli leviä kurissa ja levät runsastuvat. Myös vahva petokalakanta auttaa pitämään vesikirppuja syövät kalat kurissa ja siten vähentämään epäsuorasti levien kasvua. Kuhat ja muut petokalat palautetaankin saaliista takaisin järveen. Hoitokalastusta täydennetään petokalaistutuksilla: Tuusulanjärveen on istutettu ankeriaita vuosittain, yleensä 3000 kpl/vuosi.
Kalojen biomassaan on sitoutunut paljon ravinteita ja tehokas kalastus voi poistaa järvestä merkittäviä määriä ravinteita. Kalansaaliin mukana Tuusulanjärvestä poistuu vuosittain keskimäärin 200 kg fosforia, joka riittäisi tuottamaan tuhansia kiloja levää.
Tuoretta kalaa (särkeä, pientä lahnaa ja pasuria) on jaossa nuottauspäivinä ilmaiseksi Vanhankylänniemen Purjerannassa noin kello 12 ja 17. Suurin osa saaliista on haettu rannalta ravinnoksi ja vain pieni osa on päätynyt kompostoinnin jälkeen luomulannoitteeksi.
Lisätietoja antaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymässä
ympäristöasiantuntija Jaana Hietala 040 725 5205, sähköposti on etunimi.sukunimi@kuves.fi.