Viljelijöiden päätöksillä suuri vaikutus Tuusulanjärven veden laatuun

13.04.2017

Tuusulanjärveä ja sen valuma-aluetta on kunnostettu jo 20 vuoden ajan. Kunnostuksen, kuten hoitokalastuk-sen ja hapetuksen ansiosta Tuusulanjärvi voi jo selvästi aiempaa paremmin. Järven kunnostuksen tavoitteena on parantaa sen virkistyskäyttöedellytyksiä, kuten mahdollistaa uiminen koko kesän ajan sinileväkukintojen sitä estämättä. Tähän on päästy useimpina 2000-luvun vuosina, sillä levien määrä järvessä on puolittunut 1990-luvulta.

Tuusulanjärven tilan pysyvä paraneminen vaatii toimia myös sen valuma-alueella, sillä järven hajakuormitus ei ole juurikaan vähentynyt vuoden 1990 jälkeen. Järveen tulevan fosforin määrää pitäisi vähentää puoleen nykyisestä. Kuormituksesta 50 % on peräisin maataloudesta, 20 % hulevesistä, 15 % haja-asutuksesta, 10 % luonnonhuuhtoutumasta ja 5 % laskeumasta.

Alueen maatalouden toimilla on suuri merkitys Tuusulanjärven veden laatuun. Hankevastaava Janne Heikkinen VILKKU-hankkeesta kertoo, että viljelyn ravinne- ja kiintoainekuormitusta voidaan tehokkaimmin vähentää pelloilla tehtävillä toimilla. Tuusulan eroosioherkille pelloille hän suosittelee talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasvien viljelyä sekä pientareiden leventämistä. Näin hienojakoinen savi ei pääse niin helposti liikkeelle ja kulkeudu järveen asti.

Heikkinen antaa hyvää palautetta Tuusulanjärven alueen viljelijöille. Hän kertoo, että usealla alueen tilalla on mm. talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Kun pelto pidetään sängellä talven ajan, kuormitus vesistöön vähenee merkittävästi verrattuna kynnettyyn peltoon. Moni alueen viljelijä on myös kokeillut viljan alle kylvettäviä kerääjäkasveja. Näin saadaan satokasvilta käyttämättä jäänyt liukoinen typpi sidottua kasvustoon, eikä se pääse jatkamaan matkaansa vesistöön.

Pelloilla tehtävät toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin viiveellä Tuusulanjärven vedenlaatuun, kertoo ympäristöasiantuntija Jaana Hietala Tuusulanjärvi-hankkeesta. Maatalouden eri toimenpiteiden on arvioitu vähentävän Tuusulanjärven fosforikuormitusta korkeintaan kolmanneksen. Alueelle tehtyjen kosteikkojen ja laskeutusaltaiden merkitys on tätä pienempi, sillä vain pieni osa valumaveden mukana kulkeutuvasta kevyestä savesta pidättyy niihin. Kosteikot lisäävät kuitenkin alueen luonnon monimuotoisuutta ja alueen virkistyskäyttöä.

Myös ilmastonmuutos voi jatkossa muodostua haasteeksi kunnostustoimien onnistumiselle, Hietala jatkaa. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään sateisuutta ja ravinteiden huuhtoutumisriskiä eritysesti lauhoina talvina. Silloin olisi tärkeää, että pellolla olisi kasvillisuutta, jolloin maa-ainesta huuhtoutuisi vähemmän.

Heikkinen ja Hietala toivottavat viljelijät mukaan VILKKU-hankkeeseen. Hanke välittää tietoa viljelijöille maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimenpiteistä.  Samalla kun vähennetään peltoviljelyn vesistökuormitusta, parannetaan myös tilojen taloudellista tulosta. VILKKU-hanke on maatalouden- ja vesiensuojelutoimijoiden yhteistyöhanke, josta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.  Verkosta VILKKU löytyy osoitteesta www.facebook.com/vilkkuhanke.

VILKKU-hanke järjestää 20.4.2017 klo 12-15 Tuusulanjärven valuma-alueen maataloutta ja vesiensuojelua käsittelevän tilaisuuden Härmän Ratissa (os. Vähäjärvenkatu 1 A, Järvenpää) ja Klenkon kosteikolla. Kutsu tilaisuuteen.

Lisätietoa VILKKU-hankkeesta antaa hankevastaava Janne Heikkinen, puh. 040 3144 735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi ja Tuusulanjärven kunnostustoimenpiteistä ympäristöasiantuntija Jaana Hietala, puh. 040 725 5205, sähköposti etunimi.sukunimi@kuves.fi.

Takaisin