Mitä kuuluu Tuusulanjärvelle?

12.8.2021

 

Ravinnekuormitus ylläpitää rehevyyttä

Rehevöityneen Tuusulanjärven kuntoa on viime vuosikymmeninä kohennettu monin keinoin. Kunnostustoimina on rakennettu kosteikkoja ojien ja purojen varsille, ilmastettu järveä, poistettu ei-toivottua vesikasvillisuutta, tehty pieniä ruoppauksia ja koetettu vaikuttaa kalakannan rakenteeseen. Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki rahoittavat Tuusulanjärven kunnostusta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hallinnoiman hankkeen kautta.

Ympäristösuunnittelija Jaana Hietala kertoo, että vedenlaatu on parantunut selvästi sitten pahimpien vuosien, ja järven ekologinen tila parani välttävästä tyydyttäväksi vuonna 2019. Järven paraneminen on hidasta, ja pohjalle varastoituneet ravinteet aiheuttavat yhä sisäistä kuormitusta. Tämän lisäksi rehevyyttä ylläpitää hajakuormitus. Liiallisesta ravinnekuormituksesta ja rehevyydestä kertoo se, että sinileväkukintoja esiintyy yhä. Niiden runsaus ja kesto ovat kuitenkin pienentyneet. Aiemmin sinilevät nousivat pintaan jo juhannuksena, nyt vasta heinäkuun puolivälissä, muistuttaa Hietala.

 

Kunnostuksessa keskitytään nyt koko valuma-alueeseen

Yksi Tuusulanjärven rehevöitymisen keskeisiä syitä on se, että 92 neliökilometrin valuma-alueelta valuu järveen kaksi kertaa niin paljon ravinteita kuin järvi kestäisi, kertoo ympäristösuunnittelija Janne Heikkinen. Hajakuormituksen vähentämisessä on tarkasteltava valuma-aluetta kokonaisuutena. Mäyränojalle, Hankkijanojalle ja Piiliojalle on laadittu vesiensuojelun yleissuunnitelmat. Näiltä Tuusulanjärven osavaluma-alueilta on löydetty kymmenittäin vesiensuojeluun sopivia kohteita, joita toteutetaan seuraavien vuosien aikana.

Ensimmäisenä aloitetaan Mäyränojan valuma-alueen kunnostus, johon on saatu Maa- ja metsätalousministeriön vesistökunnostusavustusta 70 000 € vuosille 2021–2022. Eriksnäsintien varrella, Puolmatkan alueella sijaitsevien kosteikkojen kunnostus ja laajennus on juuri alkanut. Nykyisiä altaita laajennetaan, uoman mutkittelua lisätään ja virtaamaa hidastetaan pienin pohjakynnyksin. Tämä myös parantaa uudelta kevyen liikenteen väylältä näkyvää maisemaa, kertoo suunnittelija Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta. Mäyränojan alueen kunnostus jatkuu ensi vuonna, jolloin pääuomaan rakennetaan tulvatasanteita pidättämään ravinteita ja vähentämään alavien peltoalueiden tulvimista.

Mattilan alueen läpi virtaavan Piiliojan peltoalueille suunnitellaan tulvatasanteita ja Hankkijanojan alueelle pieniä kosteikkoja, kertoo Heikkinen. Nämä toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen kunnostushankkeelle myöntämällä 120 000 €:n avustuksella ensi vuonna.

Lisäksi Tuusulanjärven valuma-alueella tutkitaan maatalouden uusia vesiensuojelukeinoja. Sarsalanojan alueella on käynnissä laaja hanke, jossa selvitetään, voidaanko maanparannuskuiduilla vaikuttaa savimaan rakenteeseen ja ravinnekuormituksen vähenemiseen. Myös erityisesti savimaille soveltuvaa rakennekalkkia on levitetty kokeilumielessä muutamille peltolohkoille.

 

Lisätietoa: ympäristösuunnittelija Janne Heikkinen 040 314 4735 / ympäristösuunnittelija Jaana Hietala 040 314 4703 - sähköposti: etunimi.sukunimi(a)tuusula.fi

 

Kuva 1: Juha Siekkinen ja Janne Heikkinen tarkastelevat laskeutusaltaaseen asennettavaa puunippua. Puunippu hidastaa virtaamaa ja pidättää kiintoainetta.

 

Kuva 2: Puuniput nostetaan altaaseen kaivinkoneella. Kun vesi lasketaan altaaseen, niput peittyvät.

Takaisin