Rantamo-Seittelin kosteikkoja kunnostetaan vuosina 2022 – 2023

07.04.2022

Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle on myönnetty 40 000 euron avustus Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen kunnostamiseen ja hoitoon. Avustus on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja sekä hillitä ilmastonmuutosta ja edistää siihen sopeutumista.

2000-luvun alussa rakennetut Rantamon ja Seittelin kosteikot muodostavat laajan, 28 hehtaarin kosteikkoalueen Sarsalanojan valuma-alueella Tuusulanjärven länsirannalla. Kosteikkojen tavoitteena oli vähentää Tuusulanjärveen tulevaa ravinnekuormitusta ja parantaa siten järven tilaa.

Kosteikot eivät pidätä ravinteita odotetulla tavalla, koska vesikasveja on liian vähän. Hyvin toimivassa kosteikossa on runsaasti kasvillisuutta, joka sitoo valumavesien ravinteita kasvuunsa, kertoo ympäristösuunnittelija Jaana Hietala. Kunnostuksella parannetaan vesikasvien kasvumahdollisuuksia kosteikoilla, jolloin ravinteiden pidättyminen paranee.

Kunnostuksella on kaksi tavoitetta: lisätä altaiden vesikasvillisuutta ja parantaa vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kasvittomuus on Seittelin kosteikon ongelma. Kosteikko on liian syvä ja vesi on sameaa, mikä on estänyt vesikasvien levittäytymisen. Altaan vedenpintaa on laskettu ja sitä on madallettu Tuusulanjärven ruoppauksista saatavalla täyttömaalla. Kasvillisuutta leviää madallettuun altaaseen luontaisesti, ja kasvittumista nopeutetaan myös istutuksilla. Sen lisäksi, että vesikasvit pidättävät ravinteita, myös sammakot ja vesihyönteiset hyötyvät kasvillisuuden runsastumisesta.  

Kosteikkojen rakennusvaiheessa huomioitiin myös linnuston elinolosuhteet. Rantamon kosteikon saaret ovat kuitenkin pusikoituneet eivätkä tarjoa enää vesilinnuille pesimäpaikkoja. Umpeenkasvaneilta lintusaarilta raivataan puustoa. Raivauksella palautetaan aiemmin avoin maisema ja parannetaan vesilintujen pesimämahdollisuuksia. Kosteikoille perustetaan kelluvia vesikasvisaaria, jotka toimivat lintujen pesimä- ja ruokailupaikkoina. Saaria voidaan rakentaa osin talkootyönä, mikäli talkoiden järjestäminen onnistuu korona-aikana, kertoo Jaana Hietala. 

Kosteikkoalue on nykyään suosittu lintujen tarkkailupaikka. Siellä levähtää runsaasti muuttolintuja, ja Seittelin naurulokkiyhdyskunta on Uudenmaan toiseksi suurin. Lokkiyhdyskunnassa pesii myös pikkulokki ja kalatiira. Kosteikoilla esiintyy myös useita vaateliaita sorsalintuja. Ruovikkorannoilla tavataan myös rytikerttusia ja rastaskerttusia, kertoo Apus ry:n varapuheenjohtaja Juha Honkala.

 

Lisätiedot: 
Tuusulanjärven kunnostuksesta vastaava ympäristösuunnittelija Jaana Hietala, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi, puh. 040 314 4703 

 

Rantamo-Seitteli kuvaaja William Velmala

Valokuva: Etualalla Rantamon kosteikko ja taustalla Seitteli ja Tuusulanjärvi. Kuvaaja William Velmala

Takaisin